perjantai 12. syyskuuta 2008

I don't eat, but I play with this grey, grey food

Olin eilen niin rättipoikkiväsynyt, että en jaksanut okein postailla. Nukahdin jo yhdeksän aikaan, mutta heräilin kyllä pitkin yötä tukkoisen nenän ja kipeän kurkun pakottamana. Kuumetta en ole mittaillut, mutta jonkinnäköistä syysflunssaa ilmeisesti poden.

Eilinen oli vaihteeksi täynnä toimintaa. Kahvilla käyntiä, kaverin uuteen asuntoon tutustumista ja hänelle pupun ostoa. Oli yllättävän mukavaa ja ihmeellisen ahdistusvapaata. Naurettiin yhdessä kun selattiin läpi vanhoja valokuvia yläasteelta. 'Tässä sulla oli vielä kunnon tissit!' ja vastaavia heittoja tuli jonkin verran, mutta onnistuin ottamaan ne ihan huumorilla ja nauramaan itselleni, mikä on yksi top 5 vaikeimmista asioista minulle. Ei tehnyt mieli ahmia, vaikka jääkaappi olikin täynnä ruokaa. Aika köyhäksi se syöminen kylläkin jäi, mutta no, en nyt stressaile siitä.

Tänään piti sitten heti aamusta mennä toisen kaverin henkiseksi tueksi hammaslääkäriin. Aamulla olin päättänyt, että tänään on 'lupa' ahmia, koska sillä tavoin mahdolliset nesteturvotukset kerkeää laskea maanantain punnitukseen mennessä. Söinsöin ja söin, ja kaikki maistui ihan pahvilta. Jätin sitten koko homman kesken, kävin vessassa deletoimassa ja nyt kirjoitan tätä sekä kuuntelen uutta Danko Jonesia.

En tiedä, minkä takia ennen niin pakottavasta tarpeesta syödä kaikki näkyvissä oleva ollaan siirrytty tähän tilanteeseen, jossa ruoka ei maistu miltään eikä tee mieli ahmia. Tämänpäiväinenkin tuntui ikään kuin velvollisuudelta. No kun sitä ruokaa nyt on niin pitäähän se pois syödä, menee muuten rahat hukkaan (hah, ihan kuin ne eivät menisi hukkaan kun oksennan ne kallisarvoiset ruoat pöntöstä alas). Nyt ajattelin, että ihan suosiolla kiikutan yljäämät ulkoroskikseen pois täältä kotoa häiritsemästä. Eipähän tarvitse illalla pyöriä sängyssä ja miettiä oman jääkaapin sisältöä. Olen muuten alkanut nähdä hirveästi unia, joissa ahmin, enkä joko saa oksennettua tai en muista, olenko oksentanut. Sitten herään ihan paniikissa ja muutama hetki menee tajutessa ja vakuutellessa itselleni, että se oli vain unta.

Tänään on edessä se mahdollinen baarireissu... Sama vaatedilemma edelleen. Ja lisäksi hiusongelma. Olen vain antanut tämän tukan kasvaa ja leikannut muutaman sentin latvoista about 2 x vuodessa. Värjäyksestäkin on jo aikaa, joten päästäni roikkuu tällä hetkellä erittäin pahasti ohentunut, epämääräisen värinen kasa hamppuuntuvaa materiaalia, joka joskus on muistuttanut etäisesti hiuksia. Kai sitä jotain keksii, ja toivottavasti mennään johonkin rennompaan paikkaan, minne ei edes tarvitse niin laittautua. Juoda en ajatellut känniavautumisen pelossa. Ja ne kaloritkalorit, niitä tuntuu olevan kaikissa alkoholipitoisissa juomissa ihan liikaa. Ja tottakai ne tuntuvat 'turhilta', koska ovat nestemäisiä kaloreita. Typerä sekä turhaannuttava ajattelutapa, mutta vältynpähän ahdistuksilta.

Tästä tuli nyt superlyhkäinen teksti, mutta pitäisi jaksaa raahatua vielä suihkuun ja ruveta sitten ratkomaan tuota vaateprobleemaa :/.

Ihanaa viikonloppua kaikille <3

2 kommenttia:

control freak kirjoitti...

meikäläinen on ahminu niin paljon, että ruoka alko maistuu kans iha pahvilt. se mitä enne pidin syötävänä näyttää nykyään vastenmieliseltä. hmmm. ehkä kroppa viestittää, että nyt saa riittää... kerrankin niin päin kuin että se huutaa nälkäänsä :O

hyvää viikendii sullekki, älä niistä kaloreita murehdi jos ne liittyy alkoholiin ja ennenkaikkea hauskanpitoon ;);)

Anonyymi kirjoitti...

edelliseen yhtyen: jos juot ni juo hauskanpitoa varten eikä silloin mietitä kaloreita! tiedän et se on ihan himo-vaikeeta mut on huomattavasti hauskempaa ku antaa itteleen luvan juoda. siitä tulee maksimissaan joku parisataa grammaa lisää ja se nyt ei mitn haittaa jos muutenki laihduttaa ihan koko ajan. :D viinaa naamariin, naama väkkärälle ja jalat pyörimään ni mietitään niitä kiloja sit jälkeenpäin, eix je? ;)