Another Saturday

Ugh, viikonloput ovat aina mulle ihan liian joko/tai- painotteisia. Eilen illalla suunnittelin että menen tämän päivän lähinnä Pepsi Maxilla, Läkeroleilla ja jollain keitolla. Suunnitelmaan tulikin sitten muutos kun menin lupaamaan äidille, että tulen tänään käymään ja katsotaan yhdessä miesten keihään finaali. Ei pitäisi yrittääkään olla sosiaalinen, kun niihin tilanteisiin liittyy melkein aina ruoka tavalla tai toisella. Jos kyseessä olisi ollut ihan kuka tahansa muu kuin oma äiti, olisin voinut luikerrella ulos siitä tilanteesta, mutta en äidin kanssa. Jotenkin en raaski rikkoa sitä sen kuvitelmaa, että mulla menee nyt paljon paremmin ja olen 'toipumassa'.

Liukenin sieltä sitten heti sen finaalin loputtua ja tulin kotiin porsastelemaan vähän lisää ja deletoimaan tämän päivän kalorit. Tänään on ollut ahdistukset ihan sky high- lukemissa. Jotenkin kaupungilla kävellessä tulin äärettömän tietoiseksi omasta koostani. Tai pikemminkin sen paljoudesta. Olen niin ISO! Mua vaan on liian paljon. En halua olla tämän kokoinen. En jaksa enää hävetä omaa kroppaani vaan haluan kävellä kaupungilla ahdistumatta sen kokoluokasta. Kai nyt on sitten 'kurinpalautuksen' aika. Kuulostapas ällöttävän pro-anamaiselta :/.

Nyt olen vaan koomannut ja katsonut koneelta America's Next Top Modelia. Samaa varmaan ohjelmassa huomennakin, myönnän, oon no life :>. Mietin kyllä, että jos olisin reipas niin tekisin yhden työpaikkahakemuksen. Joskin mun mahdollisuudet tuohon työpaikkaan ei varmaan ole parhaat mahdolliset, enkä tiedä jaksaisinko edes käydä kokopäiväisesti töissä. Muttamutta, olisi ainakin jotain ohjelmaa päiviksi. Ensi viikolla meinasin ylittää itseni ja aloittaa taas juoksemisen. Kaipaan sitä niin älyttömän paljon. Njoo, takana on varmasti myös halu kuluttaa, mutta saan siitä paljon muutakin, eli aion nyt ainakin kokeilla miltä se tauon jälkeen tuntuu.

Jatkan nyt ANTM:n tuijottamista ja vätystelyä, toivottavasti teidän viikonloppuun kuuluu parempaa kuin tänne.

<3